Hidas langaton yhteys on yksi tavallisimmista kotien tietotekniikkaongelmista. Video pysähtyy latautumaan, etäpalaverissa ääni katkeilee tai sivut aukeavat tuskastuttavan hitaasti, vaikka liittymän pitäisi olla nopea. Syy ei aina ole operaattorissa. Usein ongelma löytyy kodin omasta WiFi-verkosta, ja moni korjaus onnistuu ilman uusia laitteita.
Reitittimen sijainti ratkaisee paljon
WiFi-signaali heikkenee jokaisen seinän, oven ja huonekalun kohdalla. Jos reititin on sijoitettu eteisen kaappiin, television taakse tai lattialle asunnon nurkkaan, signaali ei yllä kunnolla kauimmaisiin huoneisiin. Paras paikka on mahdollisimman keskeinen ja avoin kohta, hieman lattiatason yläpuolella. Betoni- ja tiiliseinät, metallipinnat, peilit ja akvaariot vaimentavat signaalia erityisen paljon. Myös mikroaaltouuni voi häiritä 2,4 GHz:n taajuutta käytön aikana.
2,4 GHz vai 5 GHz?
Useimmat nykyiset reitittimet lähettävät kahdella taajuusalueella. 2,4 GHz:n taajuus kantaa pidemmälle ja läpäisee seiniä paremmin, mutta se on hitaampi ja usein ruuhkainen, koska sitä käyttävät myös naapurien verkot ja monet muut laitteet. 5 GHz:n taajuus on nopeampi ja vähemmän ruuhkainen, mutta sen kantama on lyhyempi. Kerrostalossa, jossa näkyvissä on kymmeniä verkkoja, 5 GHz:n taajuuden käyttäminen reitittimen lähellä parantaa yhteyttä usein selvästi. Reitittimen asetuksista voi myös tarkistaa, valitseeko se kanavan automaattisesti.
Liian monta laitetta samaan aikaan
Kodin verkossa voi olla puhelimia, tietokoneita, televisioita, pelikonsoleita ja älylaitteita. Kun useampi laite suoratoistaa videota, lataa päivityksiä tai varmuuskopioi tiedostoja pilveen samaan aikaan, yhteys tuntuu hitaalta kaikille. Taustalla käynnistyvät päivitykset ovat yllättävän yleinen syy hetkelliseen hitauteen. Paikallaan pysyvät laitteet, kuten pöytäkone, televisio tai pelikonsoli, kannattaa mahdollisuuksien mukaan kytkeä reitittimeen verkkokaapelilla. Joissakin reitittimissä on myös palvelunlaatuasetus (QoS), jolla voi antaa etusijan esimerkiksi videopuheluille tai suoratoistolle. Asetuksen nimi ja sijainti vaihtelevat valmistajan mukaan.
Vanha laitteisto tai liittymän nopeus
Vuosia vanha reititin ei välttämättä tue uusimpia WiFi-standardeja, ja sama koskee vanhoja tietokoneita ja puhelimia. Joskus pullonkaula on itse liittymä. Selvitä tilanne mittaamalla nopeus ensin tietokoneella, joka on kytketty reitittimeen kaapelilla, ja sitten langattomasti samassa huoneessa. Jos jo kaapelilla mitattu nopeus on hidas, syy on todennäköisesti liittymässä. Vertailun eri liittymätyypeistä löydät artikkelista kiinteä laajakaista vai mobiililaajakaista.
Kun yksi reititin ei riitä
Isossa asunnossa, useampikerroksisessa talossa tai paksujen seinien keskellä yksi reititin ei aina riitä, vaikka se olisi hyvin sijoitettu. Tällöin apuna voi olla mesh-järjestelmä, jossa useampi tukiasema muodostaa yhden yhtenäisen verkon. Lue lisää oppaastamme Mesh WiFi. Toinen vaihtoehto on lisätukiasema, joka kytketään reitittimeen kaapelilla.
Ennen laitehankintoja kannattaa kokeilla yksinkertaisia keinoja: käynnistä reititin uudelleen, siirrä se keskeisemmälle paikalle ja tarkista taajuusasetukset. Usein jo nämä muutokset tekevät kotiverkosta huomattavasti sujuvamman.
